PaRot-hanke: Onnistuneella muutosjohtamisella tuloksia

92 % taloushallinnon henkilöstöstä kokee robotiikan mahdollisuutena!
tyosuojelu3
synergos
MOST Digital logo

PaRot-hankkeen aikana toteutettiin kuuden palvelukeskuksen henkilöstölle (yhteensä 1500 työntekijää) alku- ja loppukysely, jossa selvitettiin henkilöstön kokemaa työn imua (mm. kuinka innostunut on työstään, kuinka inspiroivaksi työn kokee, kuinka ylpeä on työstään), teknostressin aiheuttajia ja estäjiä, teknologian aiheuttamaa turvattomuutta, osaamisen tukemisen tasoa uusien teknologioiden osalta sekä kuinka henkilöstöä osallistetaan kannustamaan uutta teknologiaa. Näiden lisäksi selvitettiin arviota omasta tietämystasosta ohjelmistorobotiikasta, kuinka innostunut henkilöstö on ottamaan robotin työparikseen, kuinka monen oman tiimin tehtävistä arvioidaan soveltuvan ohjelmistorobotille sekä miten henkilöstö kokee tekoälyn tehostavan taloushallintoa tulevaisuudessa. Lisäksi kyselyssä tiedusteltiin kokeeko robotiikan uhkana vai mahdollisuutena, mikä robotiikassa innostaa ja mikä mietityttää. Kyselyn kysymykset työstettiin yhteistyössä hankeosapuolten ja Tampereen yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksen tutkijoiden kanssa.

Uhka vai mahdollisuus?

Robotiikan koki 92 % vastaajista mahdollisuutena, 7 % uhkana, 1 % jätti kysymykseen vastaamatta. Merkittäviä eroja ikäryhmien tai koulutustaustan perusteella ei ollut.

Suhtautuminen robotiikkaan ja omaan tietämykseen kasvoi

Selkeimmin muuttunut aihealue alku- ja loppukyselyn välillä oli henkilöstön suhtautuminen robotiikkaan ja omaan tietämykseen – ja nimenomaan positiiviseen suuntaan. Myös oma tietämystaso robotisointikohteista ja niiden tunnistamiskyvykkyydestä kasvoi hankkeen aikana. Osalla yrityksistä tietotaidon lisääntyminen on kasvattanut uskoa robotisointimahdollisuuksiin ja toisilla laskenut sitä hieman.

Mielenkiintoista oli, että vanhemmat työntekijät (yli 60 v) kokivat työnsä ja suhtautumisen robotiikkaan parantuneen eniten hankkeen aikana.

Työn imu, teknostressin aiheuttajat ja estäjät

Nuorilla (alle 30 v) työn imu laski hieman verrattuna vuoden takaiseen alkukyselyyn, muilla ikäryhmillä työn imu oli säilynyt samalla tasolla. Teknostressin aiheuttajia tunnistettiin kaikissa ikäryhmissä paremmin, suurin parannus oli yli 60-vuotiaiden ikäryhmässä.

Teknostressin estäjistä tutkittiin uusien teknologioiden käyttöönoton osaamisen tukemisen tasoa sekä kuinka henkilöstöä osallistetaan ja kannustetaan kokeilemaan uutta teknologiaa. Molemmat näistä mittareista pysyivät samalla tasolla.

Kuinka innostunut olisit ottamaan robotin työpariksesi tämän hetken tietämyksesi perusteella?

Innostuneisuus robotiikan käyttöönottoon kasvoi kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi alle 30-vuotiaissa. Lisäksi tuloksista oli havaittavissa selkeä korrelaatio korkeamman koulutustason ja robottien käyttöönoton innostuneisuuden kanssa.

Kuinka monen tiimisi työtehtävistä arvioisit soveltuvan robotille?

Alle 30-vuotiaiden arvio työtehtäviensä robotisointimahdollisuuksista laski alkukyselystä, mutta oli silti samalla tasolla muiden ikäryhmien kanssa. Kaikilla muilla ikäryhmille robotisointimahdollisuuksien tunnistaminen kasvoi.

Uskotko, että tekoäly tehostaa toimintaamme tulevaisuudessa?

Usko tekoälyn vaikuttavuuteen kasvoi merkittävästi. Nuorilla tulevaisuuden robottinäkymät olivat hieman matalammat kun taas vanhemmilla kollegoilla tekoälyn tehostamispotentiaali kasvoi verrattuna alkukyselyn tuloksiin. Myös näissä vastauksissa oli havaittavissa korrelaatiota korkeammalla koulutustasolla ja korkeammalla tekoälyn tehostamispotentiaalilla.

Robotiikassa minua innostaa

Suurimmat innostuksen aiheet olivat rutiinitöiden väheneminen ja mielekkäämpien tehtävien lisääntymien, nämä aiheet nousivat esille 68%:lla vapaata palautetta antaneista. Lisäksi robotiikan luomat tulevaisuuden mahdollisuudet, uudet työtavat ja työn muuttumisen mainitsi 27%. Teknisempää henkilöstöä innosti omien tietojen ja taitojen kartuttaminen itse robotiikasta, robottien toiminnasta ja ohjelmistokehittämisestä; nämä mainitsi 12 % vastanneista. Virheiden määrän vähenemistä ja työn laadun paranemista mainitsi 5% vastanneista.

Robotiikassa minua mietityttää

Robotin tekemät virheet ja niiden tarkistus olivat suurin huolenaihe 38 %:n osuudella.  Oman tai muiden työpaikkojen menetys nostettiin esille 18 %:ssa vastanneista. Heistä osa esitti huolensa myös lähitulevaisuudesta yhteiskunnan tasolla. Robottien, ympäristöjen ja yrityksen muiden järjestelmien rajapintojen tekniikasta ja tulevista muutoksista, kuten päivityksistä, huolensa esitti 10 %, tietoturvariskit nosti esille 5 % vastanneista. Organisaation prosessiosaamisen hupeneminen eri tavoin, kuten liika luotto robottiin tai irtisanomiset, mainitsi 13% vastaajista, kun taas oma osaaminen huoletti 5 prosenttia. Toteutuksen hitaus ja sitä kautta myös kalleus mietitytti 10%:a vastanneista.

Loppusanat

Taloustiedon käsittelyn ja hyödyntämisen automatisoituessa, digitalisaatio ja robotiikka uudistavat sekä taloushallinnon prosessit ja toimintamallit – mutta myös johtamismallit. Oikea-aikainen ja -sisältöinen muutosjohtaminen on kaiken ydin, esimiehet tarvitsevat uudentyyppisiä työkaluja ja myös osaamista johtamaan meneillään olevaa digitalisaatiomuutosta. PaRot-hankkeen keskiössä oli työhyvinvoinnin edistäminen ja valmentautuminen tulevaan muutokseen. Kun 92 % henkilöstöstä kokee robotiikan mahdollisuutena, antaa se hyvät onnistumisen eväät esimiehille!

Ihan loppuun MOST Digitalin väki, PaRot-hankkeen moderaattorina, haluaa kiittää kaikkia hankkeen osapuolia hankkeen onnistumisesta. Loppukyselyn avoimesta palautteesta nostamme anonyymin kommentin ja yhdymme palautteen antajan sanoihin: ”Kiitos, oli antoisa yhteinen taival!”

 

Lisätietoja hankkeesta:

Maria Vuontisvaara, Johtaja, Asiantuntijapalvelut, MOST Digital Oy (0400-602939) Maria.vuontisvaara@mostdigital.fi

Kirsi Heikkilä-Tammi, Research Director, Ph.D., Synergos (050-4201532)  kirsi.heikkila-tammi@uta.fi

Jarkko Siren, RPA-asiantuntija, Helsingin kaupunki, Taloushallintopalvelu (09-31027676) jarkko.siren@hel.fi

Timo Ritola, IT-päällikkö Monetra Oy (050-3817305) timo.ritola@monetra.fi

Marko Äärilä, Tuotepäällikkö, RPA, KuntaPro Oy (040-8301708) marko.aarila@kuntapro.fi

Mikko Liukkonen, Liiketoimintajohtaja, Provincia Oy (050 486 7992) mikko.liukkonen@provincia.fi

Pirkko Kosonen, Palvelujohtaja, Saimaan talous ja tieto Oy (050-352 4449) pirkko.kosonen@saita.fi

Reija Huttunen, Palvelupäällikkö, Monetra Pohjois-Savo Oy (ent. Kuhilas Oy) (044 791 8116) reija.huttunen@monetra.fi

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Kommentoi