Kaikki koodaamaan! Ajatuksia naisnäkökulmasta.

Tytötkin koodaa

Kouluttautuminen on suomalaisten naisten juttu. Tilastokeskuksen mukaan naiset suorittivat 58 prosenttia kaikista yliopistotutkinnoista vuonna 2018. Suomessa koulutusalat ovat kuitenkin poikkeuksellisen paljon sukupuolittuneita. Kasvatusalan opiskelijoista 81,7 % oli naisia, kun taas ICT-alalla naisopiskelijoita vain 20,6 %. Suomessa tutkijoista ja insinööreistä 29 prosenttia on naisia, kun Tanskan vastaava luku on 51 % ja Ruotsissa 48 %. Jäämme kauas myös EU:n keskiarvosta, joka on 41 prosenttia.

Myös MOSTilla näkyy koodareiden sukupuolijakautuneisuus. Devaajaporukan ainoa nainen on Niina, joka työskentelee Jyväskylässä kotoa käsin. Kotona Niinan tsemppareina ovat Piki ja Luna, koodauksen syväkuiskaajakissat. Pohjanmaalta kotoisin oleva Niina on valmistunut muutama vuosi sitten filosofian maisteriksi fysiikka pääaineena ja tietotekniikka sivuaineena. Niina on aina pitänyt koodausta mielenkiintoisena ja yliopisto-opinnoissaan pääsi sitten enemmän sukeltamaan koodauksen kiehtovaan maailmaan.

Välihuomautus: Koodaus = ”vanhemmille” ihmisille puhuttaessa käytetty ilmaisu, devaus = nuorempien ihmisten kesken käytetty ilmaisu (development)

Miten lähdet valmistautumaan ohjelmistorobotin rakentamiseen, siihen koodaustyöhön?

”Aivan ensimmäiseksi musiikit päälle!”. Yleensä Niinan kuulokkeista tulee Spotifyn Soitetuimmat -lista. Toisinaan sieltä tulee klassista musiikkia ja joskus taas hyvin energistä rokkia. Musiikin valinta menee kulloisenkin työvaiheen mukaan, keskittynyttä ajattelua vaativa työvaihe kaipaa instrumentaalista musiikkia , kun taas energiabuustia kaipaava  vaatii raskasta rokkia.

Yllätykseksemme Niina aloittaa uuden ohjelmistorobotin kasaamisen kaivamalla kynän ja luonnoslehtiön eteensä. Tuleva asiakkaan robottiassistentti saa ensimmäisen luonnoksensa paperille, samalla tavalla kuin taiteilija tekee teoksestaan ensiksi sommitelman ääriviivoineen. Luonnokseen tulee karkea rakenne koodista, siitä mitä elementtejä käytetään missäkin työvaiheessa. Niina kokee tällaisen kokonaishahmottamisen itselleen tärkeänä, jotta voi siihen sitten lähteä peilaamaan pienempiä osasia.

Pienempien palasien tekeminen lähtee yleensä siten, että niistä nappaa heti itselleen mielenkiintoisemmat osiot ensimmäisiksi tehtäviksi. Tämä tekeekin koodauksesta mukavaa, kun ei tarvitse välttämättä edetä kaavamaisesti kronologisessa järjestyksessä ja tämä antaa itselle pelivaraa valita kulloiseenkin tunnelmaan liittyvää tekemistä.

Mikä työssäsi on sinulle unelmien täyttymystä?

Työ MOSTilla on vaihtelevaa. Työssä pääsee mukaan erilaisiin projekteihin, pääsee oppimaan uutta erilaisten asiakkaiden kanssa ja työ on nopeatempoista. Robottien käyttöönotot tapahtuvat nopeasti ja oman työn tulokset näkyvät välittömästi. Erityisesti on jäänyt mieleen palaveri, jossa asiakas näytti iltapäivällä keskiviikkona tietokoneellaan Niinalle, miten hän tekee työtehtäväänsä, joka pitäisi robotisoida. Niina kysyi, milloin pitäisi olla valmista? Asiakas siihen vitsillä, että ”Miten olisi perjantaina”? ”Selvä, haaste otettu vastaan!”, tuumasi Niina ja perjantaina hän demosi valmiin robotin asiakkaalle. Oli siinä rokit saanut laulaa taustalla ja asiakas oli mennyt sanattomaksi. Asiakkaiden välitön ja sydämellinen palaute onkin työn suola. On tosi palkitsevaa nähdä, kuinka vilpittömän kiitollisia asiakkaat ovat, kun ovat saaneet maailman tylsimpiä rutiinitöitä pukattua Niina ja työkavereidensa rakentamille roboteille.

Työn vapaus on myös hyvin merkityksellistä. Niinalle käy erinomaisesti kotona työskentely, kun voi tehdä omassa rauhassa ja omaan tahtiin hommia. Voi huoletta puhista itsekseen, jutella kissoille ja joskus äristä tietokoneelle. Aivojen mennessä umpisolmuun voi käydä keittelemässä kahvit ja kuin itsekseen ratkaisut löytyvät siirtyessä hieman sivuun työpisteeltään. Myös Luna ja Piki ovat erinomaisia työkavereita. Heille kertoessa meneillään olevista kimuranteista koodiongelmista ratkaisu löytyy lähes itsestään. Työkavereihin pidetään yhteyttä joka päivä virtuaalikahvittelujen merkeissä sekä heittämällä Teams-viestejä. MOSTilla työkavereilta voi aina kysyä ja saada apua, kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja onnistumisia jaetaan ja kiitosta ja kehuja annetaan. Ilmapiiri on hyväntahtoista ja työkavereihin voi aina luottaa.

Millainen koodari olet?

Koodareitten tulee nauttiia koko ajan uuden oppimisesta. Koskaan ei voi jäädä laakereilleen lepäämään, koska koodikielet ja -käytänteet kehittyvät. Ongelmanratkaisu on mahtavaa – mitä kimurantimpi ongelma, sitä makeammalta sen selättäminen tuntuu. Python on koodikielistä Niinan lemppari. Se on helppo opetella, hyvin toimiva ja yleisesti käytössä. Asiakkaiden kanssa jutteleminen on työn tärkeä mauste. On kiva saada lisää tietoa asiakkaan toimintakentästä ja tietysti asiakkaan kehut aina lämmittävät. Koodauksen vastapainoksi Niina rentoutuu käsitöiden parissa, kutimien kanssa pää nollautuu kivasti sohvalla vaikka telkkaria katsellessa.

Millaisia terveisiä halutat lähettää kaikille tytöille?

”Tytöt koodaa yhtä hyvin kuin pojatkin!” Niina toivoo kouluissa enemmän kannustusta tytöille koodauksen pariin. Netissä on paljon hyvää opetusmateriaalia koodaukseen, joilla pääsee helposti sisään. Koskaan ei ole myöhäistä lähteä kokeilemaan työuraa koodauksen parissa. Olisi kaikkein etu, että työporukoissa olisi erilaisilta taustoilta tulevia koodareita.