Talouspalvelujen uudet tehtäväkuvat ja roolit tulevaisuudessa

Taloustiedon käsittelyn ja hyödyntämisen automatisoituessa myös taloushallinnon prosessit, tehtävä- ja roolikuvaukset muuttuvat.

Mikä muuttuu vuoteen 2022 mennessä? Vai muuttuuko mikään?

Muun muassa tätä kysymystä pohdittiin PaRot-hankkeen valmennustilaisuuksissa, joihin osallistu liki 70 esimiestä kuudesta eri talouspalvelukeskuksesta eri puolelta Suomea. Yhteisissä työpajoissa pohdittiin tulevaisuuden työnkuvaa, ihannevisiota, mahdollisia uhkakuvia ja keinoja välttää ne. Lisäksi määriteltiin miten talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävänkuvat ja roolit muuttuvat tulevaisuudessa ja millaisia kompetenssitarpeita, osaamista ja koulutusta alan asiantuntijoille tarvitaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että taloushallintotehtävien työn luonne muuttuu enemmän asiakaspalvelu- ja asiantuntijatyöksi; aikaa vapautuu enemmän analysointiin, vuorovaikutukseen, asiakaskonsultointiin, palvelumuotoiluun ja automatisoinnin lisäsuunnitteluun – lyhyesti todettuna työnkuvat fokusoituvat tiukemmin asiakkaan lisäarvon tuottamiseen. Digitalisaation uskotaan tuovan tulevaisuudessa automatiikkaa ja robotiikkaa myös esimiestyön rutiineihin; digitalisaatio ei ole vähentänyt työtä vaan päinvastoin – luonut uusia mahdollisuuksia ja keinoja hallita suurempia tehtävämääriä.

Prosessit kuntoon – ei automatisoida huonoja prosesseja!

Onnistunut muutoksen johtaminen, henkilöstön osallistaminen ja sitouttaminen, rohkeus kokeilla uutta sekä onnistuneet teknologiavalinnat tarjoavat keinoja prosessien kuntoon laittamiseen ja onnistumiseen digitalisoinnissa. On tärkeää aloittaa uusien urapolkujen – ja kompetenssitarpeiden suunnittelu ajoissa. Osaamisen johtaminen ja osaamisen merkitys myös korostuu. Prosessit on suoraviivaistettava, ”leanattava” ja hyvä muistisääntö onkin, että huonoa prosessia ei kannata automatisoida.

Talous- ja henkilöstöhallinnon tulevaisuuden osaajan tehtävät ja roolit v. 2022

Esimiesvalmennuksissa määriteltiin tulevaisuuden osaajan profiili kirjanpitäjälle, ostolaskuasiantuntijalle, myyntilasku- ja maksuliikenneasiantuntijalle, palkka-asiantuntijalle, järjestelmäasiantuntijalle sekä esimiehelle/johtajarooleille. Tehtävän toteutuksessa hyödynnettiin Rahoitusalan työehtosopimuksen vaativuusluokittelutaulukkoa, jossa huomioidaan tehtävässä vaadittava osaaminen, harkinta ja vuorovaikutustaidot. Yhteisissä työpajoissa pohdittiin onko nykyistä vastaavaa roolia tulevaisuudessa; jakaantuvatko tehtävät usealle eri roolille, millaisia kompetenssitarpeita tulevaisuudessa näissä rooleissa tarvitaan sekä erityisesti millä tavalla nykyisestä tehtäväroolista siihen päästään.

Kirjanpitäjistä tuloksellisuuden edistäjiä

Kirjanpitäjän työn vaativuusluokkakirjon uskotaan laajenevan, kun kysyntää tulevaisuudessa on erityisasiantuntijatehtäviin; työ muuttuu enemmän nykyisten tilintarkastajan/controllereiden työnkuvien luonteiseksi ja kirjanpitäjät ovat entistä tiiviimmin mukana asiakkaan päätöksenteon tukena. Kirjanpitäjien osaamisessa harkinta ja vuorovaikutustaitojen merkitys kasvaa; kirjanpitäjät tekevät tiivistä yhteistyötä sisäisesti eri sidosryhmien, mutta myös robotisoitujen tehtävien seuraamisessa. Tuloksellisuus ja tavoitteellisuus kirjanpitäjän roolissa on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää.

Ostolaskuasiantuntijoista asiakaspalvelijoita

Ostolaskuasiantuntijan työtehtävien uskotaan riippuvan organisaation koosta, mutta kaikilla kuitenkin prosessin tuntemus ja teknisen osaamisen vaativuustaso tullee olemaan nykyistä osaamistasoa korkeampi. Tulevaisuudessa volyymi- ja ostolaskujen rutiinitehtävät hoidetaan automatisoidusti ohjelmistorobotiikalla. Ostolaskuasiantuntijan rooli- ja tehtävänkuvien uskotaan eriytyvän selkeästi kolmeen eri tyyppisiin tehtäviin; asiakaspalvelu- ja järjestelmien pääkäyttäjätehtäviin sekä robottityövoiman ohjaamiseen. Osaamistarpeissa nähtiin tulevaisuudessa prosessituntemuksen ja neuvottelutaitojen kehittäminen. Ostolaskuasiantuntijan tehtävissä korostuu uudenoppiminen sekä ongelmaratkaisutaidot sekä päätöksentekokyvykkyys. Työ on tulevaisuudessa itsenäisempää, joten myös harkinnan kyvykkyys kasvaa.

Myyntilaskuasiantuntijoista ja maksuliikenteenhoitajista moniosaajia

Myyntilaskuasiantuntijoiden ja maksuliikenteenhoitajien roolien ja tehtäväkuvien uskotaan kokevan myös merkittäviä muutoksia vuoteen 2022 mennessä. Nykypäivän erityisosaaminen on tulevaisuuden perusosaamista, rooleista tulee moniosaajia ja roolien vaativuustaso kasvaa. Prosessiosaamisen on oltava hyvä ja ymmärrys kokonaiskuvasta on tärkeää. Myyntilaskutukseen liittyvä kompetenssiosaaminen korvaantuu IT- ja erityisosaamisella.

Palkanlaskenta-asiantuntijoista TES-syväosaajia ja asiakaspalvelijoita

Palkanlaskenta-asiantuntijan perustehtävän uskotaan kapeutuvan ja vaativuuden pienenevän vuoteen 2022. Suurimman osan perustehtävistä uskotaan hoitavan robotisoidusti. Asiantuntijoita tarvitaan robotin tekemien havaintojen tarkastuksiin ja virheiden korjaamiseen.

Palkka-asiantuntijan rooli muuttuu/eriytyy entistä enemmän palveluasiantuntijan, järjestelmävastaavan, robottien ohjaajan, asiakkaiden kouluttajan sekä sähköisten lomakkeiden opastajarooleihin. Robottien hoitaessa peruslaskennan, aikaa vapautuu TES-syväosaamiseen ja neuvontaan. Palkka-asiantuntijan on tulevaisuudessa tunnettava perusprosessi erittäin hyvin, vaikka robotti hoitaisikin rutiinilaskennan. Asiantuntijoilla on kyvykkyyttä palvelujen kehittämiseen ja ennakoivaan palvelutarpeiden huomioimiseen. Palkanlaskijoilla ongelmanratkaisu- sekä asiakaspalvelu- ja neuvottelutaidot korostuvat tulevaisuudessa.

Järjestelmäasiantuntijoista moniosaajia

Järjestelmäasiantuntijoiden tehtävien vaativuustason uskotaan kasvavan vaikkakin rooli säilyy nykyisen kaltaisena. Robotiikka tulee yhdeksi vaihtoehdoiksi työkaluvalikoimaan ja myös järjestelmäasiantuntijoilla tulee olla RPA-osaamista tulevaisuudessa. Robotiikkaa hyödynnetään tulevaisuudessa erityisesti konversioissa, kertaalleen tehtävissä migraatio- tai konversiotehtävissä ja parametrointien automatisoinnissa. Järjestelmäasiantuntijoilla pitää olla teknistä osaamista, mutta myös entistä enemmän ymmärrystä asiakkaan prosesseista ja tarpeista. Harkinta- ja ennakointikyvykkyyden merkitys kasvaa; eri vaihtoehtojen puntarointiin ja ennakointiin käytetään enemmän aikaa ja näin ollen järjestelmäasiantuntijoilla tulee olla kyvykkyyttä arvioida tulevien muutosten vaikutukset hyvin eri monesta näkökulmasta.

Esimiehistä muutosjohtajia

Esimiestehtävien vaativuustasojen ja sisältöjen uskotaan kasvavan vuoteen 2022 mennessä. Painopiste työnkuvassa muuttuu; prosessit korostuvat, esimiehillä on vastuu kokonaisuudesta. Lähimiesten muutosjohtamisen taidot korostuvat. Esimiestyö painottuu entistä enemmän muutosjohtamiseen ja toiminnan ohjaamiseen. Kokonaisuuden ymmärtäminen korostuu sekä harkinta- ja päätöksenteon taidot monipuolistuvat.

Lisätietoja hankkeesta: Maria Vuontisvaara, Johtaja, Asiantuntijapalvelut, MOST Digital Oy (0400-602939) maria.vuontisvaara@mostdigital.fi